24/08/2016 - Sanomalehti Kaleva

Biotalouteen tarvitaan uudenlaista liiketoimintaa

Biotalous on korkealla ei vain Suomen vaan myös globaalilla agendalla. Tässä on mahdollisuus uuden ajan toimijoille. Suomessa keskeisessä roolissa ovat metsän käyttöön liittyvät hyvinvoinnin tuojat. Kehitys on kulkenut siihen, että kenttää hallitsevat pääasiassa suuret toimijat. Paljon on Suomeen muodostunutkin hyvinvointia metsien käyttöön liittyen. Maailma ympärillä muuttuu, joten on aika katsoa metsäteollisuuden toimintakenttää uusin silmin.

Kun metsäteollisuutta vertaa muihin sektoreihin, meillä on vielä vallalla ajattelu, jossa uusiutumisen uskotaan tapahtuvan vakiintuneiden suuryritysten kautta. Tämä on perusteltua, mutta syntyy myös vaara, jossa piilevää potentiaalia jää hyödyntämättä, jos uudet ajatukset eivät syystä tai toisesta istu olemassa olevien suuryritysten liiketoimintamalleihin ja strategioihin. Esimerkkejä löytyy muilta sektoreilta – olisiko Appleakaan koskaan tullut, jos olisivat menneet Microsoftin syleilyyn. Olisiko Islanti kaatanut Englantia EM-jalkapallossa, jos olisivat tyytyneet pelaamaan vakiintuneiden suurmaiden taktiikalla. Islanti toi ennakkoluulottomalla pelityylillään positiivisen muutoksen jalkapallomaailmaan, josta hyötyvät muutkin. Kaikella on aikansa, kaikella on paikkansa.

ICT:n sektorilla on ollut valtava kehitys erityisesti 90-luvusta eteenpäin koko Suomen kansantaloudelle. Ei sekään olisi syntynyt yksin Nokian avulla. Noissa talkoissa oli mukana koko kansankunta – valtiota myöten. Muodostui erittäin toimiva ekosysteemi, joka vastasi sen ajan tarpeisiin. Toki tuonkin ekosysteemin on jatkuvasti uusiuduttava, jotta se pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana. Siinä oli siltikin paljon elementtejä, joita vasta hapuillaan metsäbiomassaan liittyvissä ekosysteemeissä. ICT-ekosysteemi kehittyi niin, että suuret ja pienet elivät rintarinnan ja jopa kokivat tarvitsevansa toisiaan. Oulullakin oli tässä roolinsa. Oulu otti rohkeita askeleita perusteollisuuden alla ICT-sektoriin ja tänä päivänäkin Oulua tullaan katsomaan ja oppia hakemaan maailman ääristä. Syntyi Linnanmaan Campus ja Technopolis, Open Innovation ja Innovation Mill, NMT:n, 2G:n, 3G:n, 4G:n ja 5G:n kehitysalustat, syntyi työpaikkoja ja verotuloja sekä kaikkia niitä aineksia, jotka edesauttoivat koko sektoria ja toivat valtavasti hyvinvointia Suomeen.

Myös metsäteollisuudessa tarvitaan uutta ekosysteemiajattelua. Liian usein mentaalisesti ja toiminnoissa tukeudutaan vain suurten varaan. Meillä on valtavat metsävarat ja tilaa uusille toimijoille on. Pitää muistaa, että useimmiten uudet biotuotteet lähtevät tutkimuksesta ja pienistä puroista – ei vain ole olemassa valmiita biotuotteiden volyymimarkkinoita, lukuun ottamatta biopolttoaineita, joissa markkinat on luotu poliittisin päätöksin. Toki voi kysyä voisiko poliittista ohjausta nähdä myös biokemikaaleissa, biomateriaaleissa ja esimerkiksi puurakentamisesta, joilla kaikilla on ekologinen ja ilmastomuutosta hillitsevä vaikutus. Mutta ei mennä siihen tässä kirjoituksessa. Voidaan myös kysyä, onko ohjausmekanismit liikaakin kiinni olemassa olevassa. Suora lainaus Tekesin julkisesta dokumentista: ”Biotaloudessa näkyy tarve metsäteollisuuden ja muun prosessiteollisuuden uudistumiselle, jossa suuryrityksillä on keskeinen rooli.” Tällaiselle ohjauksella emme tule näkemään juurikaan uusia avauksia ilman suuryrityksen myötävaikutusta. Kun uudet biotuotteet ovat volyymiltaan lähtökohtaisesi pieniä, eivät ne aina välttämättä saa riittävää huomioita suuryrityksessä. Näin kehitys ei mene eteenpäin, jos sitten pienetkään ja itsenäiset yritykset eivät saa tukea toiminnan alkuvaiheeseen. Markkinatalouden ehdoilla toimivat tuotteet syntyvät enimmäkseen pienten yritysten kautta samoin kuin työpaikatkin – niin Suomessa kuin Euroopassakin suurin osa uusista työpaikoista syntyy PKsektorilla. Kytkemällä biotalouden uusiutuminen vain suurten yritysten tahtotilaan uusien yritysten syntyminen on liian hidasta.

Uusille puupohjaisille tuotteille tarvitaan aito kehitys- ja tuotantoympäristö, johon sijoittuu alan kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Nykyiset liiketoimintamallit eivät ole riittävän erottava tekijä suomalaisille aloitteleville yrityksille kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla. Tarvitaan kotimaassa rakennettu yhteinen liiketoiminnan ja teknologian kehitysalusta, joka on hyödynnettävissä yritysten tuotteiden ja palvelujen liiketoimintojen kehityksessä ja kytkettävissä kansainvälisiin biotalouden liiketoimintaverkostoihin. Suomen on syytä aktiivisesti lähteä luomaan ja rakentamaan biotalouteen uutta ekosysteemiä. Aika on oikea, metsä toimii uusien innovaatioiden ja yritysten kehtona.

Jukka Kantola (DI, eMBA) on NC Partnering Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen KaiCell Fibers Oy:ssa, joka suunnittelee biotuotetehdasta Paltamoon.

Martti Launonen (TkT) on Hubconcepts Oy:n toimitusjohtaja.

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 24.8.2016

Subscribe to our
Newsletter!

We regularly inform our readers about new trends and developments in the Bioeconomy. Subscription is free!

* indicates required